Kävijälaskuri

Käyntejä kotisivuilla:236246 kpl

Pohjois-Iin historiaa(pdf)
Valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt RKY
Maatalousjuhlassa 23.8.1957

KYLÄMME POHJOIS-II

Pohjois-Iin kylä sijaitsee Iin kunnassa Iijoen pohjoispuolella osaksi Iijokea seurailevana ja osaksi ns. vanhan E4-tien varrella. 

Kylä alkaa idästä Raasakan voimalaitokselta ja päättyy länteen Kemiläisen tilan tienoille. Etelässä kylän rajana virtaa Iijoki. Läntisenä rajana on aukea meri lukuisine pienine saarineen, joista osa kuuluu Natura 2000 suojeluohjelmaan.

 Pohjoisessa maiseman valttina ovat metsät, suot ja peltoaukeamat molemmin puolin nelostietä. Pohjoispuolella on myös nelostien toiseksi pisin suora noin 7 kilometriä. 

Pohjois-Iin kylä on hajallaan, eri kylien muodostuma ja selkeää kyläkeskustaa ei varsinaisesti ole ollut, mutta Pohjois-Iin koulusta on tullut vähitellen kylämme keskus kylätupineen. Koululla opiskelee lukuvuonna 2015-2016 noin 110 oppilasta ja työskentelee koulun johtaja sekä viisi opettajaa. Koulu sijaitsee Iijoen pohjoispuolella ja noin kolme kilometriä Iin kuntakeskuksesta.

Kylämme jakaantuu viiteen erilliseen kyläyhteisöön, joita ovat HIIVALA, KONI - Veijola, Vasikkasaari, Piukkula, Koni, Pukkinokka, Finninkari, KANTOLA - Koppeli, Päkkilänkangas, Paasonranta, Öljymäki, Penttilänkorpi, Mäki, Pikkumäki, Kemiläinen, Leisto, Ristimäki, Kantola, Kuninkaanniemi, Tyykiluoto, Perso ja VIRKKULA - Paakkari, Junnila, Akola, Tiiro, Käyrä sekä 4-TIE - Myllyharju, Korpiniitty, Tontinharju. 

Pohjois-Iin "eteläisimmät" osat - Koni ja Hiivala - sijaitsevat suhteellisen lähellä Iin kunnan kuntakeskusta noin 2 kilometrin päässä, kun taas kylän pohjoisimmista osista voi olla matkaa kuntakeskukseen 5-13 kilometriä.

Kylässämme rakennukset sijaitsevat pääsääntöisesti kylänraitin varrella, poikkeuksena Päkkilänkangas, jonka Kantolantieltä haarautuu pieniä kujia eri suuntiin mm. Lemmenkuja ja Paasorannantie. Maalaismaisemaan kuuluu monenlaisia piirteitä kuten niittyjä, latoja ja avo-ojia.

Päkkilänkankaalla Kantolantien varrella metsämaisema ja peltoaukeamat vuorottelevat tasaiseen tahtiin. Konintiellä asutus on pääsääntöisesti tien molemmin puolin. Iijoki ja sen rannalla olevat vanhat rakennukset luovat omaleimaisen vanhan kauneuden maisemaan.

Virkkulantien historiallisena nähtävyytenä voidaan pitää Akolan kartanoa ja nykypäivään kuuluvana PVO:n Raassakan voimalaitosta, ja PVO Voimalohen kalankasvattamoa.

Karhunsaaren ja Päkkilänkankaan läpi virtaava Hiastinhaara tulee olemaan kunnostettuna valtatie 4:ää kulkevan matkailijan katseenvangitsija. Vuonna 2003 se oli kuin "turha puro", pahasti liettynyt uoma, jonka vedenvrtaus oli täysin pysähtynyt ja rantapenkereet pajuttuneet. Takana ovat ajat, jolloin myllynkivet ja sahat pyörivät Hiastinhaaran virran voimalla. Vuonna 2003 alkaneen Hiastinhaaran kunnostushankkeen myötä ja talkootöiden jälkeen ja kun Hiastinhaaran projektivaihe III on toteutettu, pienveneellä on tulevaisuudessa esteetön kulku Hiastinhaaraa pitkin joelta merelle.

 IIN KUNTA ON SUOMEN POHJOISIN KUNTA, JOSSA VÄKILUVUN KASVU ON POSITIIVINEN. Ja tästä kehityksestä myös Pohjois-Iin kylä on saanut osansa, sillä kyläämme rakennetaan uusia omakotitaloja, vapaista tonteista on kysyntää ja vanhoja rakennuksia kunnostetaan koko ajan. 1.1.2018 koko Iin kunnan asukasmäärä oli noin 10 000 asukasta, josta pohjoisiiläisten osuus oli yli 900.

Suurin osa pohjois-iiläisistä saa elantonsa muusta kuin maataloudesta. Oulun ja Haukiputaan keskuksissa työssäkäynti on yleistä. Yritystoiminta Pohjois-Iissä on hyvin monipuolista - maanviljelyä, hevostaloutta ja useita muita eri alojen yksityisyrittäjiä samoin kuin valtakunnallisesti ja maailmanlaajuisestikin tunnettuja yhtiöitä kts. linkki yrityspalvelut. Perinteisesti myös meren ja joen läheisyys on tuonut lisäelinkeinon kalastuksesta niin koko Iin alueella kuin Pohjois-Iissäkin. Iijoki on erityisen tunnettu mm. nahkiaisista ja lohesta. Yhteistyö kyläläisten ja yrittäjien välillä on tiivistä ja mm. Pohjolan Voima on sitoutunut yhteistyöhön kyläyhdistyksemme kanssa. (tekijä Meeri Simoska phj. 2000-2011, päivittänyt 29.7.2018 Anita Sievänen)