Kävijälaskuri

Käyntejä kotisivuilla:418765 kpl

Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY museovirasto)Pohjois-Iissä:
 AKOLAN TILA JA POHJANMAAN RANTATIE ( Hiivalantie ja Kantolantie)

Brusilan pihapiiri

100520131103.jpg

Vasemmalla Seurasten talo ja oikealla Akolan kartanon masardikattoinen pääty.

(kuva Anita Sievänen)

Viisikanta 2011

Palkinto nro 53 Kimmo ja Tuija Seuraselle Iin kunnan Pohjois-Iin kylässä sijaitsevan Brusilan pihapiirin alkuperäisessä asussa säilytetystä miljööstä ja Brusilan rakennusten esimerkillisestä korjaustyöstä

Iijoen varressa Pohjois-Iin kylässä sijaitseva Brusilan tila on perustettu vuonna 1683. Se toimi kappalaisen virkatalona ja palautettiin kruununtilaksi 1763. Varanimismies ja käräjäkirjuri Johan Antell muutti tilalle 1760-luvulla ja 1795 Brusila siirtyi Kemin ja Kajaanin kihlakunnan tuomari Julius Conrad Antellille. Hän myi tilan everstiluutnatti Gustaf Fahlanderille (Edelstam), jolta tila siirtyi Nybyn lasiruukin patruunalle Adolf Fahlanderille vuonna 1810. Häneltä tila siirtyi Petter Abram Akolalle vuonna 1858. Hänen aikanaan, todennäköisesti 1860-luvulla, on rakennettu nykyinen Brusilan talo, joka oli alun perin Akolan kartanon ”piikain puoli” eli talousrakennus. Perinteinen pohjalainen talonpoikaisrakennus edustaa tyylipiirteiltään lähinnä uusklassismia, johon on lisätty empireä edustavat nurkkien leveät pilasterit ja voimakkaasti profiloidut räystäslistat. Brusilaan kuuluva iso kivinavetta on valmistunut vuonna 1912.

Akolan suvulta tila siirtyi vuonna 1910 Kurkelan suvulle. Samana vuonna Brusilan lähes tuhannen hehtaarin tila jaettiin puoliksi Heikki Kurkelan ja Jämsän kesken. Kurkelan omistuksessa ollut tilan osa jaettiin edelleen kahtia vuonna 1958, jolloin muodostui Kurkelan ja Brusilan tilat. Brusilan puolen omistajiksi tulivat nykyisen omistajan vanhemmat Eeva ja Oiva Seuranen. Nykyisille omistajille Tuija ja Kimmo Seuraselle tila siirtyi vuonna 1999.

Tuija ja Kimmo Seurasen aikana Brusilan pihapiirin kaikki rakennukset on kunnostettu. Kunnostustyöt on suoritettu tarkkaan harkiten rakennusten alkuperäisyyttä ja kulttuurihistoriallisia arvoja säilyttäen. Kunnostustöistä vaikuttavimpia ovat olleet ison kivinavetan seinämuurien kunnostaminen ja pitkän päärakennuksen ison pirtin painuneen laipion nosto ja tukeminen ansasrakenteella. 

Brusilan pihapiiri on arvotettu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi osana Akolan tilan kokonaisuutta.

( WWW.YMPÄRISTÖ.FI)

Museovirasto on jakanut vuoden 2013 valtionavustukset kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten korjauksiin ja muinaisjäännösalueiden hoitoon.

Avustuksilla tuetaan korjaustöitä, jotka edesauttavat talonpoikaisten pihapiirien, puukaupunkien asuinrakennusten ja maaseudun pienten hirsirakennusten kulttuurihistoriallisen arvon säilymistä. Avustuksia suunnataan erityisesti restauroiviin ja konservoiviin töihin sekä toimenpiteisiin, joilla tuetaan perinteisten ja käsityövaltaisten rakennustapojen säilymistä. Tavallisimpia töitä ovat hirsikorjaukset, ikkunoiden ja vesikaton kunnostukset ja julkisivujen maalaustyöt.

Entistämisavustuksen uusi osa-alue on viime vuonna ensimmäistä kertaa haettavissa ollut tuki muinaisjäännösalueiden hoitoon. Tuen piirissä ovat muinaismuistolain mukaiset kiinteät muinaisjäännökset. Vuoden 2012 määrärahasta tukea myönnettiin 11 kohteen hoitoon. Useimmissa kohteissa avustusta käytetään muinaisjäännösalueen maisemanhoitoon. Tukea myönnettiin myös informaatiotaulujen toteuttamiseen ja laidunaitausten tekemiseen.

15 000 euroa sai Akolan kartanon päärakennus (Teemu Kurkela) rakennushistoriaselvitykseen ja restaurointisuunnitelmaan sekä tiilikaton ja hirsirungon vaurioiden selvittämiseen.

http://www.nba.fi/fi/ajankohtaista/tiedotearkisto?Article=5782