 Hiastinhaaran kunnostusprojekti
Mikä on Hiastinhaara ?
Hiastinhaara on Iijoen vanha tulvahaara, jonka kautta vesiyhteys merelle on edelleen olemassa. Tulvahaaran varrelle on syntynyt asutus helpon merellisen yhteyden johdosta. Hiastinhaaran välittömässä vaikutuspiirissä on nykyään noin 200 taloutta ja noin 50 huvilaa.
4-tien rakentamisen yhteydessä v. 1959 täytettiin tiepenkereellä koko Hiastinhaara. Myöhemmin huomattiin, että tuli virhe, koska noin 5 kilometriä pitkän Hiastinlahden ja sen jatkeena olevan Kantolanlahden vesi lakkasi vaihtumasta ja lahtien kalakanta alkoi pienentyä. On myös huomioitava, että näihin lahtiin virtasivat kaikki alueen jätevedet puhdistamattomina. Puhdistamattomat jätevedet jäivät seisomaan lahtiin sekä syvänteisiin ja pilaantuivat ja haisivat. Alueella oli useita uimarantoja, joiden käyttöä ei voitu enää jatkaa, koska vesi aiheutti ihottumaa.
Veden vaihtumiseen Hiastinlahdessa vaikutti myös Raasakan voimalaitoksen alakanavan rakentaminen. Alakanavan rakentamisen yhteydessä laskivat Iijoen vedenkorkeudet Hiastinhaaran yläpään kohdalla yli kahdella metrillä.
Tilanteen parantamiseksi esitti Iin kunnanhallitus vuosina 1961 - 1976 useaan otteeseen, että tie- ja vesirakennushallitus laatisi ruoppaussuunnitelman Hiastinlahden kunnostamiseksi.
Oulun tiepiiri teki vuonna 1978 suunnitelman Hiastinlahden kunnostamiseksi. Kunnostus käsitti kanavan ruoppaamisen 1,3 metrin syvyyteen ja rummun rakentamisen 4-tien alitse. Suunnitelma toteutettiin ja tien alitse asennettiin kaksi halkaisijaltaan 1400 mm rumpua. Näin veden virtaus saatiin jälleen Hiastinhaaraan, joka kuitenkin myöhemmin osottautui rumpujen kohdalla virtauksen kuristuskohdaksi.
Koska Hiastinhaaran ylläpidosta ei tämän jälkeen huolehdittu 24 vuoteen, oli kanava jälleen kunnostuksen tarpeessa vuosituhannen vaihteessa. Hiastinhaaran kunnostamiseksi tekikin Pohjois-Iin kyläyhdistys vuonna 2002 kunnallisaloitteen.
Kunnallisaloitteen pohjalta teetti Pohjois-Pohjanmaan Ympäristökeskus opinnäytetyön Oulun Seuden Ammattikorkeakoululla Hiastinhaaran kunnostuksesta ( Eemeli Kiviniemi ).
Edellämainitun perusteella päätettiin kunnostus jakaa kolmeen osaan:
1. Kanavan avaaminen Akolanlahdesta Hiastinlahteen.
2. Kanavan avaaminen veneilykelpoiseen kuntoon Hiastinlahdesta merelle saakka ja väylän merkitseminen pysyvin merkein. Tähän liittyi myös leväkasvuston niitto kolmena kesänä peräkkäin kasvuston hillitsemiseksi.
3. Ison noin 5 m halkaisijaltaan rummun rakentaminen E4-tien alitse. Iso rumpu mahdollistaisi pienveneilyn ja moottorikelkkailun sekä hiihtämisen vilkkaasti likennöidyn tien alitse.
Hiastinhaaran tilanne tänään !
Edellämainituista kohdista on toteutettu kohdat 1. ja 2. Näihin töihin on käytetty erittäin paljon talkootyötä sekä saatu avustuksia niin yksityisiltä kuin useilta eri yhteisöiltä.
Näiden toimenpiteiden ansiosta vesi on saatu virtaamaan Hiastinhaaraan. Virtausta rajoittaa edelleen E4-tien alla olevat kaksi 1,4 metrin rumpua. Rummut ovat liian pienet ja asennettu niin korkealle, että ne estävät veden virtauksen meriveden ollessa alhaalla tai Raasakan voimalaitoksen käyttäessä vain yhtä turbiinia. Keväisin tulva-aikaan rumpujen eteen kertyy kaikenlaista roskaa, joka estää myös virtauksen tehokkaasti.
Toteuttamalla edelläehdotettu 3. vaihe eli rakentamalla iso rumpu, saadaan veden virtaus moninkertaiseksi nykyiseen tilanteeseen verrattuna. Iin kunnanhallitukselle osoittamassamme kirjeessä 24.11.2008 ehdotetaan 3. vaiheen toteuttamista.
AKOLANLAHTI
Akolanlahdessa vesi vaihtuu heikosti ja lahti mataloituu nopeasti. Lahden vedenkorkeus laski Raasakan alakanavan ruoppauksen johdosta yli kahdella metrillä. Tämä on se pahin syy, miksi Akolanlahti mataloituu.
Hiastinhaaran virtaus lähtee lahden alaosasta eikä näinollen vaihda vettä itse lahdessa.
Pohjois-Iin kyläyhdistyksen toisessa Iin kunnanhallitukselle osoittamassa kirjeessä 24.11.2008 on ehdotettu kolmea vaihtoehtoa ongelman ratkaisemiseksi.
Pohjois-Pohjanmaan Ympäristökeskus on tehnyt 16.6.2009 arvion putkisillan rakentamisesta Hiastinhaaran yli valtatielle 4 ja 30.7.2009 on kyseinen laskelma lähetetty Tiehallinnon Oulun tiepiirille, jotta hanke käynnistyisi ja millä aikataululla.
Tämänhetkisten tietojen mukaan tiepiirillä ei ole nyt rahaa rumpusillan rakentamiseksi, mutta Iin kunnan on pidettävä asiaa vireillä Tiehallinnon Oulun tiepiiriin päin, koska he antavat kyllä suunnitteluapua ja myöntävät tarvittavat luvat. Tielaitos huolehtii myös tällä hetkellä nykyisen rummun putsauksesta.
Samoin Iin kunnan on otettava tavoitteeksi prioriteettiluokan nosto II hankkeesta I hankkeeksi, jolloin helpotetaan EU rahan saantia ja päästään Hiastinhaaran III vaiheen toteutukseen yhdessä Pohjois-Pohjanmaan Ympäristökeskuksen kanssa.
Pohjois-Iin kyläyhdistys ry on jättänyt 12.11.2009 Iin kunnanhallitukselle kirjeen, jossa Iin kuntaa kehotetaan VÄLITTÖMÄSTI ryhtymään toimenpiteisiin prioriteettiluokan nostamiseksi I HANKKEEKSI.
LAUANTAINA 19.6.2010 KLO 10 ALKAEN PIDETÄÄN KYLÄTALKOOT,JOSSA SUORITETAAN LOPPUUN HIASTINHAARAN ETELÄPUOLEN PAJUKON RAIVAUS.
Kokoontuminen Lohilahden tallille , Hietalantielle !
LAUANTAINA 9.10.2010 JARI PÄKKILÄ J.PÄKKILÄ OY:STÄ TULEE KONEELLISESTI SUORITTAMAAN HIASTINHAARAN POHJOISPUOLEN PAJUKON LOPPURAIVAUKSEN. HALLITUKSEN PÄÄTÖKSELLÄ TYÖHÖN ON MYÖNNETTY 1000 EURON KOHDEAVUSTUS.
Hiastinhaaran vesikasvuston niittotalkoot torstaina ja perjantaina 21.–22.7.2011
Mikäli emme saa riittävästi talkoolaisia joillekin alueille, alue jää todennäköisesti niittämättä. Ympäristökeskus edellyttää EHDOTTOMASTI, että niittojäte kerätään pois.
|
